Puukauppa tehdään yleisimmin pystykauppana ja kaupasta tehdään metsänhakkuusopimus. Metsänhakkuusopimus on erittäin tärkeä asiakirja. Kaikki metsänhakkuusopimuksen ehdot kannattaa lukea huolellisesti läpi ennen allekirjoittamista. Tärkeää on, että kaikki kauppaan liittyvät vakioehdot ja muut kaupan liitteet ovat käsillä kaupan allekirjoituksissa ja ne käydään huolellisesti läpi kaupan osapuolten kesken. Pystykaupassa korjuun toteuttaminen kuuluu puunostajalle....

Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Olemme vuosien saatossa saaneet olla metsää omistavien perikuntien osakkaiden tukena edistämässä perikuntien osakkaiden etuja...

Metsätila-arvio tehdään yleisimmin summa-arvomenetelmällä: puuston arvon, maapohjan arvon, taimikoiden arvon ja mahdollisen odotusarvon summasta tehdään kokonaisarvon korjaus jolloin päästään ns. metsätaloudelliseen arvoon tai ns. käypään arvoon. Metsätilan markkinahinta voi olla kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin metsätaloudellinen arvo tai käypä arvo, josta metsätila-arviossa ei ole useimmiten mainintaa: alla asiaan liittyen neljä esimerkkiä...

Metsäkiinteistökauppa on taloudellisesti merkittävä oikeustoimi niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta. Vaikka metsäkiinteistön kauppakirja on tehtävä maakaaren 2:1 muotovaatimukset täyttäväksi, niin myyjän ja ostajan kannattaa tiedostaa, että maakaaren muotovaatimukset on tehty lähinnä kiinteistörekisterin ylläpitäjän vaatimuksia silmällä pitäen. Pelkästään minimivaatimuksin tehtyyn metsäkiinteistön kauppakirjaan ei kannata tyytyä. Metsäkiinteistön kauppakirja on erittäin tärkeä asiakirja:...

Metsätilamarkkina on viime vuosina ollut muutoksessa. Metsätilamarkkinatilanne luo toisinaan edellytyksiä keinottelutyyppiselle toiminnalle, jossa metsätiloja ostetaan halvalla ja myydään hetimiten eteenpäin reilusti kalliimmalla! Tärkein vastalääke tähän on se, että metsätilan myyjät välttävät metsätilan suoramyynnin. Alla muitakin perusteita miksi metsätilan suoramyynti kannattaa välttää. 1) Metsätilan markkinahinta on useimmiten huomattavasti korkeampi kuin metsätila-arvion...

Taloudellisesti merkittävimmät edut metsätilan myyjä saa useimmiten sillä, että välttää metsätilan suoramyynnin. Metsätila-arvio tehdään yleisimmin summa-arvomenetelmällä: puuston arvon, maapohjan arvon, taimikoiden arvon ja mahdollisen odotusarvon summasta tehdään kokonaisarvon korjaus jolloin päästään ns. metsätaloudelliseen arvoon tai ns. käypään arvoon. Metsätilan markkinahinta voi olla kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin metsätaloudellinen arvo tai käypä...

Metsäkiinteistönvälitystoiminnassa korostuu kaksi asiaa, jotka ovat tärkeitä sekä myyjälle että ostajalle. Ensimmäinen on metsätilan markkinahinta ja toinen metsätilan myyjän, ostajan, metsäkiinteistönvälittäjän ja metsätila-arvion laatijan vastuiden-, velvollisuuksien ja oikeuksien hallinta metsätilakaupassa. Metsätilan myyjän kannattaa markkinahintatietämyksen lisäksi varmistua aina se, että, että metsäkiinteistönvälittäjällä on metsätilakauppaan liittyvät vastuuasiat hallussa! Alla lisää näistä teemoista...

Metsätila-arvio tehdään yleisimmin ns. summa-arvomenetelmällä. Maapohjan, puuston ja taimikoiden arvot sekä mahdolliset kasvatusmetsien odotusarvot lasketaan yhteen, jolloin päästään summa-arvoon. Summa-arvosta tehdään kokonaisarvon korjaus, jolloin selviää metsätaloudellinen arvo, joka toisinaan mainitaan kokonaisarvoksi. Jos olet teettänyt metsätila-arvion ja harkitset metsätilan myyntiä niin huomaa, että metsätaloudellinen arvo ei ole markkinahinta! Ammattitaitoisen metsäkiinteistönvälittäjän oikein...

Metsätilan yleisin arvonmääritysmenetelmä on ns. summa-arvomenetelmä, jossa puuston arvo, taimikoiden arvo, maapohjan arvo sekä mahdolliset kasvatusmetsien odotusarvot lasketaan yhteen, jolloin saadaan summa-arvo. Summa-arvosta tehdään monesta taustaseikasta riippuva kokonaisarvonkorjaus, jolloin päästään metsätaloudelliseen arvoon. Metsätila-arviosta ei selviä, että metsätilan markkinahinta voi olla huomattavasti korkeampi (jopa kymmeniä prosentteja / kymmeniä tuhansia euroja) kuin...

Metsätila-arvio tehdään yleisimmin summa-arvomenetelmällä: puuston arvon, maapohjan arvon, taimikoiden arvon ja mahdollisen odotusarvon summasta tehdään kokonaisarvon korjaus jolloin päästään ns. metsätaloudelliseen arvoon tai ns. käypään arvoon. Metsätilan markkinahinta voi olla kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin metsätaloudellinen arvo tai käypä arvo, josta metsätila-arviossa ei ole useimmiten mainintaa: alla asiaan liittyen neljä esimerkkiä...

Yleisimmin käytössä oleva menetelmä metsätilan metsätaloudellisen käyvän arvon määrityksessä on ns. summa-arvomenetelmä. Muita vähemmän käytettyjä metsätilan arvonmääritysmenetelmiä ovat mm. kauppa-arvomenetelmä, kustannusarvomenetelmä, hakkuumahtomenetelmä sekä tuottoarvomenetelmä. Summa-arvomenetelmässä selvitetään metsätilan omaisuusosat ja lasketaan ne yhteen. Metsikkökuvioittain yhteenlaskettavia omaisuusosia ovat maapohjan arvo, taimikoiden arvo ja puuston arvo sekä mahdollinen odotusarvon lisä. Summa-arvosta tehdään usein...

Metsätilakauppaa voi rasittaa laatuvirhe, vallintavirhe tai oikeudellinen virhe, joista on säädökset maakaaressa. Ensisijaisesti metsätilan virheen korjaamiseen kannattaa tietysti etsiä sopuratkaisua neuvottelujen avulla. Neuvotteluissa on tärkeää tietää, mitkä ovat ostajan ja myyjän vastuut ja velvollisuudet metsätilakaupassa ja tällöin onkin hyvä käyttää asiaan perehtynyttä asiantuntijaa. Ellei neuvotteluissa löydy ratkaisua tarjoaa maakaari kolmenlaisia...

Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 4§:n mukaista verotusyhtymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Ensinnäkin yhtymän verotus on edullisempi verrattuna kuolinpesään, koska jokavuotisessa metsäverotuksessa mahdollisesti syntyvät yhtymän tappiot siirtyvät jo samana verovuonna yhteisomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa...

Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen, yleensä puoliso tai lapsi. Kopio perukirjasta sekä kopiot sen liitteistä on toimitettava yhtenä kappaleena Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta....

Metsätilakaupan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilakauppaa voi rasittaa laatu-, vallinta- tai oikeudellinen virhe. Onnistuneessa metsätilakaupassa tiedetään metsätilakaupan myyjän, ostajan, välittäjän ja asiantuntijapalveluntarjoajan vastuut ja velvollisuudet metsätilakauppaan liittyen. Metsätilakaupoissa ei kaikki mene aina oikein. Jos metsätilakauppaa rasittaa virhe on tärkeä tuntea maakaaren virhesääntelyn sisältö. Myös metsäalan termistön hallinta on lähes välttämätöntä. Mitä...