Metsätilan yleisin arvonmääritysmenetelmä on ns. summa-arvomenetelmä, jossa puuston arvo, taimikoiden arvo, maapohjan arvo sekä mahdolliset kasvatusmetsien odotusarvot lasketaan yhteen, jolloin saadaan summa-arvo. Summa-arvosta tehdään monesta taustaseikasta riippuva kokonaisarvonkorjaus, jolloin päästään metsätaloudelliseen arvoon. Metsätila-arviosta ei selviä, että metsätilan markkinahinta voi olla huomattavasti korkeampi (jopa kymmeniä prosentteja / kymmeniä tuhansia euroja) kuin...
Metsätila-arvio tehdään yleisimmin summa-arvomenetelmällä: puuston arvon, maapohjan arvon, taimikoiden arvon ja mahdollisen odotusarvon summasta tehdään kokonaisarvon korjaus jolloin päästään ns. metsätaloudelliseen arvoon tai ns. käypään arvoon. Metsätilan markkinahinta voi olla kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin metsätaloudellinen arvo tai käypä arvo, josta metsätila-arviossa ei ole useimmiten mainintaa: alla asiaan liittyen neljä esimerkkiä...
Yleisimmin käytössä oleva menetelmä metsätilan metsätaloudellisen käyvän arvon määrityksessä on ns. summa-arvomenetelmä. Muita vähemmän käytettyjä metsätilan arvonmääritysmenetelmiä ovat mm. kauppa-arvomenetelmä, kustannusarvomenetelmä, hakkuumahtomenetelmä sekä tuottoarvomenetelmä. Summa-arvomenetelmässä selvitetään metsätilan omaisuusosat ja lasketaan ne yhteen. Metsikkökuvioittain yhteenlaskettavia omaisuusosia ovat maapohjan arvo, taimikoiden arvo ja puuston arvo sekä mahdollinen odotusarvon lisä. Summa-arvosta tehdään usein...
Metsätilakauppaa voi rasittaa laatuvirhe, vallintavirhe tai oikeudellinen virhe, joista on säädökset maakaaressa. Ensisijaisesti metsätilan virheen korjaamiseen kannattaa tietysti etsiä sopuratkaisua neuvottelujen avulla. Neuvotteluissa on tärkeää tietää, mitkä ovat ostajan ja myyjän vastuut ja velvollisuudet metsätilakaupassa ja tällöin onkin hyvä käyttää asiaan perehtynyttä asiantuntijaa. Ellei neuvotteluissa löydy ratkaisua tarjoaa maakaari kolmenlaisia...
Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 4§:n mukaista verotusyhtymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Ensinnäkin yhtymän verotus on edullisempi verrattuna kuolinpesään, koska jokavuotisessa metsäverotuksessa mahdollisesti syntyvät yhtymän tappiot siirtyvät jo samana verovuonna yhteisomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa...
Metsätilakaupan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilakauppaa voi rasittaa laatu-, vallinta- tai oikeudellinen virhe. Onnistuneessa metsätilakaupassa tiedetään metsätilakaupan myyjän, ostajan, välittäjän ja asiantuntijapalveluntarjoajan vastuut ja velvollisuudet metsätilakauppaan liittyen. Metsätilakaupoissa ei kaikki mene aina oikein. Jos metsätilakauppaa rasittaa virhe on tärkeä tuntea maakaaren virhesääntelyn sisältö. Myös metsäalan termistön hallinta on lähes välttämätöntä. Mitä...
Metsälakipuhelin palvelee metsänomistajien ohella myös metsänomistajille palveluja tarjoavia toimijoita. Mikäli työskentelet metsäperikuntien omistusjärjestelyjen parissa, hoidat metsätilakauppoja, teet perunkirjoituksia ja metsäperikuntien omistusjärjestelyitä, teet metsätilan sukupolvenvaihdoksia toimit metsäpalveluiden tarjoana ja tarvit vinkkiä erimielisyystilanteessa toimimiseen niin metsälakipuhelimesta saat nopeasti ja laadukkaasti vastauksen siihen mitä asiassa kannattaa huomioida ja miten asian kanssa kannattaa edetä....
Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät tällöin perintönä. Useimmiten metsien siirtymistä perinnön kautta ei ole suunniteltu ja on suuri mahdollisuus, että perunkirjoituksen jälkeen perintömetsäasiat alkavat elämään omaa elämäänsä. Metsiä perintönä saaneiden tavoitteet ovat avainasemassa päätöksiä tehtäessä. Metsän arvon...
Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Näiden asioiden eteen kannattaa tehdä töitä! Miten toimivuus, taloudellisuus ja sopuisuus metsäperikunnissa saavutetaan? Metsät...
Perintönä saatu metsä tulee usein yhteisomistukseen. Perikunnassa on monta osakasta ja jokaisella on omat tavoitteensa metsäasioiden suhteen. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, vaikka perikunta voi olla jakamattomana käytännössä loputtoman kauan. Ajan kuluminen kuitenkin hankaloittaa tilannetta ja sisäkkäiset kuolinpesät asettavat haasteita esimerkiksi yksimielisyyden löytymiselle, jota metsäasioihinkin liittyvässä päätöksenteossa edellytetään. On...