Metsänomistajuus perinnön kautta alkaa yllättäen eikä uusi metsänomistaja ole aina perillä metsäasioihin liittyvistä käytännöistä. Metsänomistajuus voi alkaa lakisääteisen perinnön tai testamentin kautta. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta, tähän aikaan saa tarvittaessa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoituksen toimittamiseksi valitaan kaksi uskottua miestä. Se, joka on parhaiten perillä pesän asioista toimii perunkirjoitustilaisuudessa...
Metsätilakaupassa ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus, josta säädetään maakaaressa. Ennakkotarkastusvelvollisuudesta voidaan käyttää myös nimitystä ostajan selonottovelvollisuus. Maakaaren mukaan ”ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä”. Tämä ns. ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus rajoittaa myyjän vastuuta metsätilaa rasittavista laatuvirheistä. Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden laajuus ja se, mitä ostajan tulee selvittää...
Toimivin metsänomistusmuoto on yhden henkilön metsänomistajuus. Tällöin yksi metsänomistaja päättää metsänomistajuuden tavoitteet ja tekee päätökset mitä metsässä tehdään tai ollaan tekemättä. Metsänomistusmuoto voi muuttua yhteisomistuksen muotoon esimerkiksi perinnön kautta. Metsätilan yhteisomistus syntyy myös silloin kun metsätilan ostaa kaksi tai useampi henkilö tai metsätila saadaan yhteisomistukseen lahjan kautta. Yhteinen metsänomistajuus sisältää...
Metsätilan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilan virhe jakaantuu kolmeen virhekokonaisuuteen: laatuvirheeseen, vallintavirheeseen sekä oikeudelliseen virheeseen. Onnistuneessa metsätilakaupassa metsätilakaupan virheet tunnistetaan ja vältetään etukäteen. Mikäli metsätilakauppaa rasittaa virhe tulee virheestä ostajalle aiheutunut vahinko pystyä oikaisemaan. Ensisijainen vaihtoehto virheen oikaisuun on myyjän ja ostajan sekä asiaan mahdollisesti liittyvän metsäkiinteistönvälittäjän tai asiantuntijapalveluntarjoajan välinen sovinnollinen...
Perintöriidat ja perintömetsiin liittyvät riidat ovat yleisiä Suomessa. Oikeilla toimenpiteillä perintömetsiin liittyviä riitoja saadaan kuitenkin vähennettyä ja löydettyä perikunnan osakkaille mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Metsäasiat ovat tuntemattomia usein perintömetsän saajille. Jos perikunnassa on metsävarallisuutta, on perukirjoituksen suorittajan hyvä hallita metsävarallisuuden tuomat erityispiirteet. Tärkeää on, että perikunnan jäsenille saadaan jo tässä vaiheessa...
Turun hovioikeuden ratkaisussa oli kyse uskotun miehen määräämisestä yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen myymiseksi yhteisomistussuhteen purkamista varten. Perinnönjaon jälkeen kukin yhteisomistaja omisti yhden kuudesosan kiinteistöistä. Keskeinen kysymys tapauksessa oli voitiinko yhteisomistussuhteen purkamiseksi määrätä uskottu mies hoitamaan omaisuuden myynnin. Hakijoiden käsityksen mukaan kiinteistöjen jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia ja jakaminen alentaisi myös kiinteistöjen...
Metsänhakkuussa voi sattua monenlaisia metsänomistajan ja metsän kannalta haitallisia vahinkoja. Puuston hakkuu ja lähi- ja kaukokuljetus suoritetaan suurilla koneilla ja töitä tehdään haastavissa oloissa. Vahinkotilanteessa riippumattoman ja ulkopuolisen metsä- ja lakialan asiantuntijan ohjeiden avulla vältytään turhalta riitelyltä ja asiaan saadaan ratkaisu. Metsänhakkuussa erimielisyys voi liittyä mm. korjuujälkeen, kuten jäävän puuston...
Metsätilakaupan kohteena voi olla esimerkiksi määräosa kiinteistöstä, määräala tai kokonainen kiinteistö. Metsätilan kauppakirjalle on tietyt muotovaatimukset, näistä on säädetty maakaaressa. Jotta ostajan ja myyjän yhteinen tahto saadaan metsätilan kauppakirjaan mahdollisimman hyvin pitää tietää pakollisten muotovaatimusten lisäksi ostajan, myyjän ja kiinteistönvälittäjän sekä asiantuntijapalvelutarjoajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet metsätilakaupassa. Pienillä etukäteisvarmistuksilla voidaan...
Ehkä yleisimpiä puukaupan yhteydessä syntyviä haasteellisia tilanteita on se, että kannot on jääneet liian pitkäksi. Metsänomistajan ja metsäyhtiön näkökulmasta on tärkeää, että poistettavat puut katkotaan lyhyeen kantoon. Tyvessä on paljon litroja ja usein juuri arvokasta tukkipuuta on väärin jättää kantoihin. Lisäksi pitkät kannot vaikeuttavat metsässä kulkua ja ovat silmäänkin epämiellyttävän...
Vuodesta 2017 alkaen perintö- tai lahjaverotuksen oikaisuvaatimuksen voi tehdä 3 vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä aiemman 5 vuojen sijaan. Muutos on tärkeä huomioida esimerkiksi perunkirjoituksessa tehtävässä metsävarallisuuden arvon määrityksessä. Verovuodella tarkoitetaan perintöverotuksessa perinnönjättäjän kuolinvuotta ja lahjaverotuksessa lahjan saantivuotta. Perintö- ja lahjaverotukseen voi hakea muutosta verovelvollinen, eli perinnön tai lahjan saaja. Perintönä saaduista...