Ennen hakkuuta tehdään usein arvio siitä, mitä puutavaralajeja hakkuussa kertyy ja millaisia määriä. Voidaan puhua leimikkosuunnitelmasta tai puunmyyntisuunnitelmasta. Tällöin leimikko myös merkitään nauhoituksella maastoon. Usein leimikkosuunnitelmia markkinoidaan metsänomistajille ilmaisena. Puunmyyntisuunnitelman tarkoituksena onkin se, että sen jälkeen metsänomistajalle voidaan myydä muita puukauppaan liittyviä palveluita, kuten valtakirjakauppa korjuupalveluineen sekä metsänuudistamisen palvelut. Leimikko...

Puukaupan tekemisen jälkeen kaupan kohteena olevat puut katkotaan ja korjataan hakkuusopimuksessa sovittuihin mittoihin. Katkonnasta käytetään myös nimitystä apteeraus. Hakkuukoneen kuljettaja on keskeisessä asemassa apteerauksessa, koska hän tekee viime kädessä päätöksen siitä täyttyykö arvokkaamman puutavaralajin mitta- ja laatuvaatimukset vai joudutaanko suurikokoinenkin puu laittamaan esimerkiksi mutkaisuudesta johtuen halvempihintaiseen puutavaralajiluokkaan kuten kuitupuuksi. Metsänomistajan...

Puukauppa tehdään yleisimmin pystykauppana, jossa myyjä luovuttaa hakkuuoikeuden tietyllä rajatulla alueella olevaan puustoon. Ostaja korjaa ja kuljettaa puut hakkuualueelta omalla kustannuksellaan. Puukaupalla on vaikutuksia laajalle metsäalan toimijakenttään. Puukauppa tehdään hakkuusopimuksella, jonka solmivat puun myyjä ja ostaja. Puukauppaan liittyviin tahoihin, joiden vastuisiin ja velvollisuuksiin puukaupalla on vaikutusta kuuluvat voivat kuulua mm....

” Jokainen metsäasioihin liittyvässä erimielisyydessä saavutettu sopu on merkittävä asia ja tehtävämme on toimia sovinnon mahdollistaja: tämän jälkeen kaikilla osapuolilla on sileämpi tie kuljettavanaan” kertoo valtakunnalliseen metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen. Metsäasiaan liittyvässä erimielisyydessä on monia näkökulmia. Metsäalan toimintaympäristön tunteminen edesauttaa sovun löytymistä. Konetöitä tehdään usein metsissä haastavissa olosuhteissa ja...