Tietopankki

[vc_row][vc_column]
+

Metsälakimies kertoo metsätilan arvoon liittyvät termit ja sen miksi ne pitää tietää!

Mitä tarkoittaa metsätaloudellinen arvo, summa-arvo tai metsätilan markkinahinta? Metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen kertoo, että ”ison metsätilan markkinahinta...
+

Metsälakimies kertoo mikä metsätilan myynnissä voi mennä pieleen!

Metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen kertoo kaksi yleisintä tapaa, joilla metsätilan myynti menee myyjän näkökulmasta varmasti pieleen. Metsätilan...
+

Miten toimin metsänhakkuun virheessä?

Puukauppa tehdään yleisimmin pystykauppana ja kaupasta tehdään metsänhakkuusopimus. Metsänhakkuusopimus on erittäin tärkeä asiakirja. Kaikki metsänhakkuusopimuksen ehdot kannattaa lukea...
+

Metsälakipuhelin metsäperikuntien tukena

Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan...
[/vc_column][/vc_row]
Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen, yleensä puoliso tai lapsi. Kopio perukirjasta sekä kopiot sen liitteistä on toimitettava yhtenä kappaleena Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta....
Read More →
Metsätilakaupan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilakauppaa voi rasittaa laatu-, vallinta- tai oikeudellinen virhe. Onnistuneessa metsätilakaupassa tiedetään metsätilakaupan myyjän, ostajan, välittäjän ja asiantuntijapalveluntarjoajan vastuut ja velvollisuudet metsätilakauppaan liittyen. Metsätilakaupoissa ei kaikki mene aina oikein. Jos metsätilakauppaa rasittaa virhe on tärkeä tuntea maakaaren virhesääntelyn sisältö. Myös metsäalan termistön hallinta on lähes välttämätöntä. Mitä...
Read More →
Metsälakipuhelin palvelee metsänomistajien ohella myös metsänomistajille palveluja tarjoavia toimijoita. Mikäli työskentelet metsäperikuntien omistusjärjestelyjen parissa, hoidat metsätilakauppoja, teet perunkirjoituksia ja metsäperikuntien omistusjärjestelyitä, teet metsätilan sukupolvenvaihdoksia toimit metsäpalveluiden tarjoana ja tarvit vinkkiä erimielisyystilanteessa toimimiseen niin metsälakipuhelimesta saat nopeasti ja laadukkaasti vastauksen siihen mitä asiassa kannattaa huomioida ja miten asian kanssa kannattaa edetä....
Read More →
Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät tällöin perintönä. Useimmiten metsien siirtymistä perinnön kautta ei ole suunniteltu ja on suuri mahdollisuus, että perunkirjoituksen jälkeen perintömetsäasiat alkavat elämään omaa elämäänsä. Metsiä perintönä saaneiden tavoitteet ovat avainasemassa päätöksiä tehtäessä. Metsän arvon...
Read More →
Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Näiden asioiden eteen kannattaa tehdä töitä! Miten toimivuus, taloudellisuus ja sopuisuus metsäperikunnissa saavutetaan? Metsät...
Read More →
Perintönä saatu metsä tulee usein yhteisomistukseen. Perikunnassa on monta osakasta ja jokaisella on omat tavoitteensa metsäasioiden suhteen. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, vaikka perikunta voi olla jakamattomana käytännössä loputtoman kauan. Ajan kuluminen kuitenkin hankaloittaa tilannetta ja sisäkkäiset kuolinpesät asettavat haasteita esimerkiksi yksimielisyyden löytymiselle, jota metsäasioihinkin liittyvässä päätöksenteossa edellytetään. On...
Read More →
Suomessa on yli 40 000 kuolinpesää, joissa on metsäomaisuutta. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, mutta käytännössä se voi olla jakamattomana loputtomiin, mikä ei useimmiten ole perikunnan osakkaiden etujen mukaista. Perikunnan omistusjärjestelelyissä on tärkeä hallita metsäalan erityispiirteiden ja verotuksen vaikutus kokonaisuuteen. Halkomiselle on etsittävä vaihtoehtoja! Metsälakipuhelimessa olemme saaneet neuvoa metsää...
Read More →
Onnistuneen metsätilakaupan toteutus vaatii useimmiten maastoinventoinnin sisältävän metsätila-arvion laadinnan. Metsätilakaupan erimielisyydet liittyvät monesti tavalla tai toisella kaupan pohjana olleeseen metsätila-arvioon, joka on osoittautunut virheelliseksi. Markkoinoilla on erilaisia metsän arvonmääritysmenetelmiä. Sellaiset metsätilan arvonmääritysmenetelmät, jotka eivät sisällä maastossa suoritettavaa puuston ja muiden metsätilan ominaisuuksien inventointia eivät sellaisenaan sovellu käytettäväksi metsätilakaupan pohjana. Kaukokartoituksella...
Read More →
Metsät ovat yleisesti perheiden omistuksessa ja toisen vanhemman kuollessa ajankohtaistuu metsätilan arvonmääritys perukirjaan. Metsävarallisuuden arvo voi olla pinta-alasta, puustosta, sijainnista ja muista seikoista riippuen kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin: metsän arvottamista perukirjaan ei voi sivuuttaa olankohautuksella! Tarkastelemme asiaa tilanteen kautta, jossa kuolintapauksen jälkeen kuolinpesän osakkaina ovat rintaperilliset ja leski, jolla...
Read More →
Metsän omistaminen yhdessä tuo omat haasteensa metsien käyttöön ja hoitoon liittyvään päätöksentekoon. Yhteishallintasopimuksen laatiminen yhteisomistajien tavoitteiden pohjalta vähentää tulevaisuuden erimielisyyksiä, helpottaa metsien käyttöön liittyvää päätöksentekoa. Metsä on voinut tulla yhteisomistukseen esimerkiksi perinnön, lahjan tai metsätilakaupan myötä. Päätöksenteko yhteisesti omistetulla metsätilalla vaatii lähtökohtaisesti yksimielisyyttä, tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta. Yhteishallintasopimuksessa voidaan sopia yksityiskohtaisesti...
Read More →
Testamentin tekeminen vähentää metsäasioihin liittyviä perintöriitoja. Etenkin tilanteessa, jossa rintaperillisiä ei ole on varmaa, että muotovaatimukset täyttävä testamentti siirtää metsät kauempien perillisten ulottumattomiin. Testamentin tekemisestä ja peruuttamisesta säädetään perintökaaren 10 luvussa. Metsävarallisuuden testamenttauksessa kannattaa hyödyntää metsä- ja lakiasioihin perehtyneen asiantuntijan neuvoja. Tärkeää on miettiä esimerkiksi se laaditaanko omistusoikeustestamentti vai hallintaoikeustestamentti....
Read More →
Metsätilakauppa on metsätilan myyjän ja ostajankin näkökulmasta taloudellisesti merkittävä asia. Koska metsätiloilla on hyvä kysyntä voi metsätilan saada myytyä helpostikin, mutta helppo myynti kannattaa ehdottomasti välttää myyjän näkökulmasta. Hallitsematon metsätilan omatoiminen myynti voi johtaa metsätilan myyjän kannalta kymmenien tuhansien eurojen taloudelliseen vahinkoon. Metsätilan myyntiä ei kannata hoitaa omatoimisesti, ellei hallitse...
Read More →
Verottaja rinnastaa verkkopalveluiden automaattisovellusten tila-arviot perinteisiin perintö- ja lahjaverotuksessa. Metsänomistajan ei kannata käyttää metsänarvolaskureiden antamia arvoja sellaisenaan metsän arvonmäärityksessä perintötilanteessa, sukupolvenvaihdoksessa tai metsätilakaupassa. Taloudellinen vahinko voi yksittäistapauksessa nousta todella merkittäväksi laskurin antaman virheellisen tuloksen vuoksi. Lainaus verottajan ohjeesta Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (1.1.2018 lukien): ”Luonnonvarakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen keräämiin...
Read More →
Metsäasioihin liittyvä haasteellinen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi yhteisesti omistetun metsän hallinnossa tai metsissä tehtävien metsätalouden toimenpiteiden, kuten hakkuiden yhteydessä. Metsäasioihin liittyvässä erimielisyystilanteessa on tärkeä hahmottaa kaikki tahot, jotka jollakin tavalla asiaan liittyvät. Asiaan liittyviä tahoja ja heidän näkökulmia voi olla mm. metsänomistajien näkökulma, metsäammattilaisen ja metsäyhtiön näkökulma, hakkuukoneyrittäjän näkökulma,...
Read More →