Metsätilat arvostetaan perukirjassa ns. käypään arvoon perittävän kuolinhetkellä. Käypä arvo tarkoittaa todennäköistä kauppahintaa, joka metsätilasta saadaan kun se myydään vapailla markkinoilla. Useimmiten on järkevää hankkia metsätilasta ajantasainen metsätila-arvio perunkirjoitusta varten. Metsätila-arvion hankkiminen ja laadinta saattaa varsinkin suuren metsätilan kohdalla viedä aikaa yli kolme kuukautta. Tällöin perunkirjoituksen toimittamiselle voi hakea verottajalta...

Metsätilan myynnissä on useimmiten kysymys taloudellisesti isosta asiasta. Järkevintä on myydä metsätila tuottavasti, turvallisesti ja vaivattomasti. Onnistuneessa metsätilakaupassa pitää tuntea ostajan, myyjän, metsäkiinteistönvälittäjän ja asiantuntijapalvelun tarjoajan vastuut ja velvollisuudet. Metsälakipuhelimesta valtakunnallisesti neuvot ja ohjeet metsätilakaupan kysymyksiin. Metsätiloille on hyvin kysyntää. Myyjän kannattaa käyttää metsätilan arvonmäärityksessä metsäkiinteistönvälittäjän ammattitaitoa. Myyjän näkökulmasta on...

Perikunta eli kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, joka maksaa normaalisti puukauppatuloistaan pääomaveroa. Kuolinpesän metsät voidaan muuttaa yhtymäksi, mistä voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia verotuksen suhteen esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Jos perikunnassa suunnitellaan suurempaa puukauppaa, tai omistusjärjestelyjä voi olla järkevää toteuttaa ensin yhtymämuutos. Mitä suuremmasta puukaupasta on kyse sitä suuremmaksi yhtymämuutoksen edut puukaupan...

Toimeksianto metsälakimiehen kanssa päättyy usein otsikon mukaiseen tilanteeseen, erimielisyys on saatu ratkaistua sovinnollisesti: tämä on kaikkien edun mukaista! Metsälakipuhelimen kautta olemme saaneet edistää erilaisten metsäasioihin liittyvien erimielisyyksien sopuratkaisuja valtakunnallisesti. Asia lähtee liikkeelle usein niin, että metsälakipuhelimeen soittaa henkilö, jolla on metsäasioihin liittyvä haasteellinen tilanne . Kysymyksessä voi olla vaikka metsätilakauppaan...

Metsätilan omistusjärjestelyt ajankohtaistuvat metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten perintötilanteissa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdoksissa. Metsälakipuhelimesta voit nopeasti varmistaa metsän omistusjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä. Saat nopeasti vastauksen esimerkiksi metsätilan myyjän, ostajan, välittäjän sekä asiantuntijapalveluntarjoajan vastuista, velvollisuuksista ja oikeuksista metsätilakaupassa. Metsätilan myyjän näkökulmasta metsälakipuhelimen neuvontakustannukset metsätilakauppaa varten ja esimerkiksi kauppakirjan laadintakustannukset on mahdollista huomioida luovutusvoittoveron laskennassa...

Kiinteistönkauppaan liittyvistä asioista säädetään maakaaressa (540/1995). Maakaaressa säädetään mm. kauppakirjan muotovaatimuksista. Metsätilakaupan kohdalla on tärkeä huomata, että maakaaren virhesääntely koskee myös metsätilakauppaa. Metsätilakaupan virhekysymystenhallinta on erittäin tärkeässä asemassa onnistuneessa metsätilakaupassa. Mikäli tarvit laadukkaan metsätilan kauppakirjan niin laita viestillä meille tarjouspyyntö metsätilan kauppakirjasta TÄSTÄ. Laadimme metsätilan kauppakirjoja koko Suomen alueelle ja...

Metsätilan sukupolvenvaihdos jakautuu eri vaiheisiin. Ensimmäisessä vaiheessa metsäomistuksesta luopuvalla kypsyy metsätilan luopumispäätös. Luopumispäätös voi johtua siitä, että metsänomistus on alkanut tuntua taakalta syystä tai toisesta. Luopumispäätöksen jälkeen pitää miettiä sukupolvenvaihdokselle asetettavia tavoitteita. Tavoitteet voivat liittyä taloudellisiin  ja verotuksellisiin näkökohtiin. Myös muut tavoitteet ovat tärkeässä asemassa metsätilan sukupolvenvaihdoksessa. Seuraavassa vaiheessa hahmottuu...

Metsätilan sukupolvenvaihdos ajankohtaistuu usein verkkaisesti. Metsänomistajaksi tullaan monesti perinnön kautta, jolloin perilliset ovat varttuneessa iässä. Metsänomistajien keski-ikä on n. 60 vuoden tuntumassa. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvät ajatukset ovat varmasti monella ikääntyvällä metsänomistajalla mielessä ja vastaavasti asia mietityttää tulevia uusia metsänomistajia. Jos metsänomistus alkaa tuntua taakalta on korkea aika alkaa suunnittelemaan metsätilan...

Ennen hakkuuta tehdään usein arvio siitä, mitä puutavaralajeja hakkuussa kertyy ja millaisia määriä. Voidaan puhua leimikkosuunnitelmasta tai puunmyyntisuunnitelmasta. Tällöin leimikko myös merkitään nauhoituksella maastoon. Usein leimikkosuunnitelmia markkinoidaan metsänomistajille ilmaisena. Puunmyyntisuunnitelman tarkoituksena onkin se, että sen jälkeen metsänomistajalle voidaan myydä muita puukauppaan liittyviä palveluita, kuten valtakirjakauppa korjuupalveluineen sekä metsänuudistamisen palvelut. Leimikko...

Puukaupan tekemisen jälkeen kaupan kohteena olevat puut katkotaan ja korjataan hakkuusopimuksessa sovittuihin mittoihin. Katkonnasta käytetään myös nimitystä apteeraus. Hakkuukoneen kuljettaja on keskeisessä asemassa apteerauksessa, koska hän tekee viime kädessä päätöksen siitä täyttyykö arvokkaamman puutavaralajin mitta- ja laatuvaatimukset vai joudutaanko suurikokoinenkin puu laittamaan esimerkiksi mutkaisuudesta johtuen halvempihintaiseen puutavaralajiluokkaan kuten kuitupuuksi. Metsänomistajan...

Puukauppa tehdään yleisimmin pystykauppana, jossa myyjä luovuttaa hakkuuoikeuden tietyllä rajatulla alueella olevaan puustoon. Ostaja korjaa ja kuljettaa puut hakkuualueelta omalla kustannuksellaan. Puukaupalla on vaikutuksia laajalle metsäalan toimijakenttään. Puukauppa tehdään hakkuusopimuksella, jonka solmivat puun myyjä ja ostaja. Puukauppaan liittyviin tahoihin, joiden vastuisiin ja velvollisuuksiin puukaupalla on vaikutusta kuuluvat voivat kuulua mm....

Metsänomistajuus perinnön kautta alkaa yllättäen eikä uusi metsänomistaja ole aina perillä metsäasioihin liittyvistä käytännöistä. Metsänomistajuus voi alkaa lakisääteisen perinnön tai testamentin kautta. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta, tähän aikaan saa tarvittaessa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoituksen toimittamiseksi valitaan kaksi uskottua miestä. Se, joka on parhaiten perillä pesän asioista toimii perunkirjoitustilaisuudessa...

Metsätilakaupassa ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus, josta säädetään maakaaressa. Ennakkotarkastusvelvollisuudesta voidaan käyttää myös nimitystä ostajan selonottovelvollisuus. Maakaaren mukaan ”ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä”. Tämä ns. ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus rajoittaa myyjän vastuuta metsätilaa rasittavista laatuvirheistä. Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden laajuus ja se, mitä ostajan tulee selvittää...

Toimivin metsänomistusmuoto on yhden henkilön metsänomistajuus. Tällöin yksi metsänomistaja päättää metsänomistajuuden tavoitteet ja tekee päätökset mitä metsässä tehdään tai ollaan tekemättä. Metsänomistusmuoto voi muuttua yhteisomistuksen muotoon esimerkiksi perinnön kautta. Metsätilan yhteisomistus syntyy myös silloin kun metsätilan ostaa kaksi tai useampi henkilö tai metsätila saadaan yhteisomistukseen lahjan kautta. Yhteinen metsänomistajuus sisältää...

Metsätilan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilan virhe jakaantuu kolmeen virhekokonaisuuteen: laatuvirheeseen, vallintavirheeseen sekä oikeudelliseen virheeseen. Onnistuneessa metsätilakaupassa metsätilakaupan virheet tunnistetaan ja vältetään etukäteen. Mikäli metsätilakauppaa rasittaa virhe tulee virheestä ostajalle aiheutunut vahinko pystyä oikaisemaan. Ensisijainen vaihtoehto virheen oikaisuun on myyjän ja ostajan sekä asiaan mahdollisesti liittyvän metsäkiinteistönvälittäjän tai asiantuntijapalveluntarjoajan välinen sovinnollinen...