Tietopankki

[vc_row][vc_column]
+

Metsälakimies kertoo metsätilan arvoon liittyvät termit ja sen miksi ne pitää tietää!

Mitä tarkoittaa metsätaloudellinen arvo, summa-arvo tai metsätilan markkinahinta? Metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen kertoo, että ”ison metsätilan markkinahinta...
+

Metsälakimies kertoo mikä metsätilan myynnissä voi mennä pieleen!

Metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen kertoo kaksi yleisintä tapaa, joilla metsätilan myynti menee myyjän näkökulmasta varmasti pieleen. Metsätilan...
+

Miten toimin metsänhakkuun virheessä?

Puukauppa tehdään yleisimmin pystykauppana ja kaupasta tehdään metsänhakkuusopimus. Metsänhakkuusopimus on erittäin tärkeä asiakirja. Kaikki metsänhakkuusopimuksen ehdot kannattaa lukea...
+

Metsälakipuhelin metsäperikuntien tukena

Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan...
[/vc_column][/vc_row]
” Jokainen metsäasioihin liittyvässä erimielisyydessä saavutettu sopu on merkittävä asia ja tehtävämme on toimia sovinnon mahdollistaja: tämän jälkeen kaikilla osapuolilla on sileämpi tie kuljettavanaan” kertoo valtakunnalliseen metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen. Metsäasiaan liittyvässä erimielisyydessä on monia näkökulmia. Metsäalan toimintaympäristön tunteminen edesauttaa sovun löytymistä. Konetöitä tehdään usein metsissä haastavissa olosuhteissa ja...
Read More →
On mahdollista, että perintönä saadut metsätilat on arvostettu perukirjaan virheellisesti ja verottaja on hyväksynyt perukirjassa käytetyt metsätilojen arvot. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että perukirjassa käytetty metsätilan arvo on liian pieni verrattuna siihen arvoon, jolla metsä on esimerkiksi myytyä todellisen metsätilakaupan myötä. Tällöin maksuun tulee luovutusvoittovero, jonka veroaste korkeampi...
Read More →
Metsätilan omistusoikeuden sisältöön kuuluu tiettyjä oikeuksia, joista keskeisiä ovat luovutuskompetenssi eli se, että omistajalla on oikeus myydä metsätila sekä omistajan hallintaoikeus, jonka haltijalle kuuluu metsätilan vuotuisen tuoton nauttimisoikeus. Metsätilan omistusoikeus ja hallintaoikeus voidaan eriyttää toisistaan. Hallintaoikeus voidaan testamentissa tai lahjakirjassa pidättää määräajaksi tai eliniäksi omistusoikeuden mennessä toiselle taholle. Hallintaoikeudelle lasketaan...
Read More →
Jos perintönä on saatu metsää ja halutaan pysyä yhteisomistuksessa on metsät taloudellisesta, toiminnallisesta ja sopuisuuden näkökulmasta järkevä muuttaa yhtymäksi. Perikunnan metsien yhtymämuutos tehdään perinnönjakokirjalla. Yhtymämuutos voidaan toteuttaa myös pelkästään metsien osalta. Lisäksi on järkevää laatia yhteishallitasopimus, jossa sovitaan miten yhteisesti omistettua metsävarallisuutta hoidetaan. Yhteishallintasopimus luo pohjan metsänomistajien tavoitteiden saavuttamiselle. Perikunnan...
Read More →
Metsänomistajuuden tavoitteet asetetaan metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten hiljalleen perintötilanteen jälkeen tai muun omistusjärjestelyn yhteydessä. Tavoitteiden asettamisen jälkeen onkin aika määrittää keinot tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä. Kun metsä tulee perintönä mietitään ensin peruskysymyksiä, kuten halutaanko yhteisomista vai ei. Jos tavoitteena on yhteisomistus valitaan ne keinot joilla yhteisomistus saadaan toimivaksi: – selvitys perikunnan eri...
Read More →
Kaikki ovat kuulleet omakotitalokauppojen virheistä: kuka on kuullut metsätilakauppojen virheistä? Metsätilan virheestä säädetään maakaaressa, ja samoja säännöksiä sovelletaan omakotitalokauppojen yhteydessä. Maakaaren virhesääntelyn mukaisesti metsätilan virhe jakaantuu kolmeen virhekokonaisuuteen: laatuvirheeseen, vallintavirheeseen sekä oikeudelliseen virheeseen. Ensimmäinen virhekokonaisuus, metsätilan laatuvirheet, ilmenee metsätilan fyysisissä ominaisuuksissa – siis kaikessa sellaisessa, jonka voimme nähdä metsätilasta. Metsätilan...
Read More →
Metsät siirtyvät usein perinnön kautta perillisille. Perintömetsänomistajuuden alkuvaiheessa kaikilla perillisillä on tärkeää miettiä metsänomistajuudelle asettamia tavoitteita. Yksi tärkeä kysymys on se, halutaanko yhteisomistusta vai ei. Silloin kun perilliset haluavat pysyä yhteisomistuksessa tehdään tarvittavat omistusjärjestelyt, jotka edistävät perillisten tavoitteiden saavuttamista. Metsä- ja lakialan ammattilainen hoitaa nämä asiat näppärästi! Erityisen tärkeää on...
Read More →
Perunkirjoitus on järjestettävä kun henkilö kuolee Suomessa. Perunkirjoitustilaisuudessa laaditaan perukirja. Perukirjaan luetteloidaan vainajan varallisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuus on pidettävä kolmen kuukauden sisällä henkilön kuolemasta, tarvittaessa tähän saa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se henkilö, jolla on paras tuntemus vainajan varallisuusasemasta, kuten vainajan puoliso tai lapsi. Perunkirjoitusvelvollinen järjestää perunkirjoituspaikan ja...
Read More →
Perikunta metsien omistusmuotona asettaa omat haasteet metsänomistamiseen ja käyttämiseen liittyen. Perikuntaomistuksella ei aina voida saavuttaa erilaisia tavoitteita, joita perikunnan osakkaat metsänomistajuudelleen asettavat. Perikunnan metsät saadaan jaettua. Yksikin perikunnan osakas voi hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä kuolinpesään suorittamaan perinnönjaon. Pesänjakajaksi määrätään usein aivan tavallinen lakimies tai asianajaja, jolla ei välttämättä ole...
Read More →
Metsätila-arvio on tärkeä asiakirja, josta selviää metsätilan niin sanottu metsätaloudellinen arvo. Metsätila-arvon määrittäminen on tarpeellista metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten perintötilanteissa, metsätilakaupoissa ja esimerkiksi metsän vakuusarvoa määritettäessä. Metsätila-arvion osoittama metsätaloudellinen arvo ei useinkaan ole sama arvo, mitä metsäkiinteistöstä markkinoilla maksetaan. Metsätaloudellisten arvojen lisäksi metsäkiinteistöllä voi olla myös muita arvoja. Metsätilan arvoa voidaan...
Read More →
Onnistunut metsätilan yhteisomistus lähtee liikkeelle tavoitteiden asettamisesta sekä niiden keinojen määrittelystä, joilla yhteiset tavoitteet viedään käytäntöön. Metsätilan yhteisomistus alkaa kun kaksi tai useampi henkilöä ostavat metsätilan yhdessä. Yhteisomistus voi alkaa myös perinnön kautta. Yhteisomistuksen alkuvaiheessa jokaisen yhteisomistajan on tärkeää miettiä omat metsänomistajuuden tavoitteet. Kun jokainen yhteisomistaja miettii omat tavoitteensa saadaan...
Read More →
Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyy omistajan vaihdos, joka voidaan toteuttaa monella tavalla. Luovutustapaan voi liittyä verosäännöksiä perintö- ja lahjaveroon, varainsiirtoveroon, metsävähennykseen, luovutusvoittoveron määrään liittyen. Metsän omistajanvaihdos voi tapahtua luovuttajan elinaikana. Tällöin luovutusvaihtoehtoina on lahja tai kauppa. Kauppa voidaan tehdä käyvän arvon mukaisena kauppana tai alemmalla hinnalla. Metsänomistajan kuoleman jälkeen omistajan vaihdos meneen...
Read More →
Perikuntien metsänomistajuuteen liittyy paljon asioita. Nämä asiat voidaan ajatella ketjuksi, jossa jokainen asia on yksi ketjun lenkki. Ketju katkeaa usein heikoimman lenkin kohdalta! Näitä ketjun lenkkejä metsänomistajaperikunnassa ovat esimerkiksi, perunkirjoitus, metsien huomioiminen perukirjassa, metsätila-arvio, perikunnan osakkaiden tavoitteet metsänomistajuudelle, osakkaiden oikeudet ja velvollisuudet perikunnassa, yhtymämuutoksen edut ja tarve sekä toteuttaminen, metsäpalveluita...
Read More →
Metsän omistusjärjestelyissä on tärkeää tietää mikä on metsän arvo. Metsätilan arvo pitää olla tiedossa esimerkiksi metsätilakauppaa ja muita omistusjärjestelyitä varten. Mikäli metsän ja metsäkiinteistön arvoa ei tiedetä ja omistusjärjestelyitä tehdään puutteellisilla tiedoilla niin joku asian osapuolista todennäköisesti kärsii taloudellista vahinkoa! Mistä löydän arvon metsätilalleni? Perinteisesti metsätilan arvo on määritetty summa-arvomenetelmän...
Read More →
Metsänomistajajuus alkaa perinnön kautta yllättäen. Heti alkuvuosina on hyvä laittaa hautumaan se, miten perikunnan metsänomistajuus saadaan järjestettyä toimivaksi ja taloudellisesti järkeväksi kokonaisuudeksi. Perunkirjoitusvaiheessa on vaarana, että metsäasioita ei huomioida kokonaisuutena: jolloin metsäasiat joko alkavat elämään omaa elämäänsä tai jäävät ilmaan roikkumaan. Perilliset eivät ole useinkaan metsäalan ammattilaisia, tämä luo oman...
Read More →