Yleisimmin käytössä oleva menetelmä metsätilan metsätaloudellisen käyvän arvon määrityksessä on ns. summa-arvomenetelmä. Muita vähemmän käytettyjä metsätilan arvonmääritysmenetelmiä ovat mm. kauppa-arvomenetelmä, kustannusarvomenetelmä, hakkuumahtomenetelmä sekä tuottoarvomenetelmä. Summa-arvomenetelmässä selvitetään metsätilan omaisuusosat ja lasketaan ne yhteen. Metsikkökuvioittain yhteenlaskettavia omaisuusosia ovat maapohjan arvo, taimikoiden arvo ja puuston arvo sekä mahdollinen odotusarvon lisä. Summa-arvosta tehdään usein...
Suomessa on yli 40 000 kuolinpesää, joissa on metsäomaisuutta. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, mutta käytännössä se voi olla jakamattomana loputtomiin, mikä ei useimmiten ole perikunnan osakkaiden etujen mukaista. Perikunnan omistusjärjestelelyissä on tärkeä hallita metsäalan erityispiirteiden ja verotuksen vaikutus kokonaisuuteen. Halkomiselle on etsittävä vaihtoehtoja! Metsälakipuhelimessa olemme saaneet neuvoa metsää...
Kiinteistönkauppaan liittyvistä asioista säädetään maakaaressa (540/1995). Maakaaressa säädetään mm. kauppakirjan muotovaatimuksista. Metsätilakaupan kohdalla on tärkeä huomata, että maakaaren virhesääntely koskee myös metsätilakauppaa. Metsätilakaupan virhekysymystenhallinta on erittäin tärkeässä asemassa onnistuneessa metsätilakaupassa. Mikäli tarvit laadukkaan metsätilan kauppakirjan niin laita viestillä meille tarjouspyyntö metsätilan kauppakirjasta TÄSTÄ. Laadimme metsätilan kauppakirjoja koko Suomen alueelle ja...
Metsätilakaupassa ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus, josta säädetään maakaaressa. Ennakkotarkastusvelvollisuudesta voidaan käyttää myös nimitystä ostajan selonottovelvollisuus. Maakaaren mukaan ”ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä”. Tämä ns. ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus rajoittaa myyjän vastuuta metsätilaa rasittavista laatuvirheistä. Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden laajuus ja se, mitä ostajan tulee selvittää...