Yleisimmin käytössä oleva menetelmä metsätilan metsätaloudellisen käyvän arvon määrityksessä on ns. summa-arvomenetelmä. Muita vähemmän käytettyjä metsätilan arvonmääritysmenetelmiä ovat mm. kauppa-arvomenetelmä, kustannusarvomenetelmä, hakkuumahtomenetelmä sekä tuottoarvomenetelmä. Summa-arvomenetelmässä selvitetään metsätilan omaisuusosat ja lasketaan ne yhteen. Metsikkökuvioittain yhteenlaskettavia omaisuusosia ovat maapohjan arvo, taimikoiden arvo ja puuston arvo sekä mahdollinen odotusarvon lisä. Summa-arvosta tehdään usein...
Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Näiden asioiden eteen kannattaa tehdä töitä! Miten toimivuus, taloudellisuus ja sopuisuus metsäperikunnissa saavutetaan? Metsät...
Metsätilat arvostetaan perukirjassa ns. käypään arvoon perittävän kuolinhetkellä. Käypä arvo tarkoittaa todennäköistä kauppahintaa, joka metsätilasta saadaan kun se myydään vapailla markkinoilla. Useimmiten on järkevää hankkia metsätilasta ajantasainen metsätila-arvio perunkirjoitusta varten. Metsätila-arvion hankkiminen ja laadinta saattaa varsinkin suuren metsätilan kohdalla viedä aikaa yli kolme kuukautta. Tällöin perunkirjoituksen toimittamiselle voi hakea verottajalta...
Perikunta eli kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, joka maksaa normaalisti puukauppatuloistaan pääomaveroa. Kuolinpesän metsät voidaan muuttaa yhtymäksi, mistä voi olla merkittäviä positiivisia vaikutuksia verotuksen suhteen esimerkiksi puukaupan yhteydessä. Jos perikunnassa suunnitellaan suurempaa puukauppaa, tai omistusjärjestelyjä voi olla järkevää toteuttaa ensin yhtymämuutos. Mitä suuremmasta puukaupasta on kyse sitä suuremmaksi yhtymämuutoksen edut puukaupan...
Metsänomistajuus perinnön kautta alkaa yllättäen eikä uusi metsänomistaja ole aina perillä metsäasioihin liittyvistä käytännöistä. Metsänomistajuus voi alkaa lakisääteisen perinnön tai testamentin kautta. Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluttua kuolemasta, tähän aikaan saa tarvittaessa lisäaikaa verottajalta. Perunkirjoituksen toimittamiseksi valitaan kaksi uskottua miestä. Se, joka on parhaiten perillä pesän asioista toimii perunkirjoitustilaisuudessa...
Suomessa perhemetsänomistus on yleistä. Kaikki eivät ole kuitenkaan niin innokkaita omistamaan ja hoitamaan metsävarallisuutta, jonka ovat saaneet esimerkiksi perintönä. Jos metsänomistajuus tuntuu taakalta metsätilan voi myydä. Onnistunut metsätilakauppa on monen tekijän summa. Väärässä paikassa säästäminen tulee kalliiksi myyjälle. Metsälakipuhelimesta saat nopeasti neuvot tärkeimpiin metsätilakaupan kysymyksiin. Kaikessa onnistuneessa kaupankäynnissä pitää tietää,...
Jos perintönä on saatu metsää ja halutaan pysyä yhteisomistuksessa on metsät taloudellisesta, toiminnallisesta ja sopuisuuden näkökulmasta järkevä muuttaa yhtymäksi. Perikunnan metsien yhtymämuutos tehdään perinnönjakokirjalla. Yhtymämuutos voidaan toteuttaa myös pelkästään metsien osalta. Lisäksi on järkevää laatia yhteishallitasopimus, jossa sovitaan miten yhteisesti omistettua metsävarallisuutta hoidetaan. Yhteishallintasopimus luo pohjan metsänomistajien tavoitteiden saavuttamiselle. Perikunnan...
Metsänomistajajuus alkaa perinnön kautta yllättäen. Heti alkuvuosina on hyvä laittaa hautumaan se, miten perikunnan metsänomistajuus saadaan järjestettyä toimivaksi ja taloudellisesti järkeväksi kokonaisuudeksi. Perunkirjoitusvaiheessa on vaarana, että metsäasioita ei huomioida kokonaisuutena: jolloin metsäasiat joko alkavat elämään omaa elämäänsä tai jäävät ilmaan roikkumaan. Perilliset eivät ole useinkaan metsäalan ammattilaisia, tämä luo oman...