Mitä tarkoittaa metsätaloudellinen arvo, summa-arvo tai metsätilan markkinahinta? Metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen kertoo, että ”ison metsätilan markkinahinta voi olla jopa 100 000 euroa korkeampi kuin metsätila-arvion osoittama metsätaloudellinen arvo: tietämättömyys ja oikominen metsätilan myynnissä johtaa varmoihin tappioihin”. Summa-arvo = metsätilan puustonarvo + maapohjan arvo + taimikoiden arvo + mahdolliset...

Metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen kertoo kaksi yleisintä tapaa, joilla metsätilan myynti menee myyjän näkökulmasta varmasti pieleen. Metsätilan myyjä, älä siis kokeile näitä omassa metsätilakaupassasi! 1) Metsätila-arvion hankkimatta jättäminen. Maastokäynnin sisältämä metsätila-arvio on tärkeä osa onnistunutta metsätilan myyntiä. Metsätila-arviosta selviää metsätilan metsätaloudellinen arvo, mutta metsätilan markkinahinta voi olla kymmeniä prosentteja...

Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Olemme vuosien saatossa saaneet olla metsää omistavien perikuntien osakkaiden tukena edistämässä perikuntien osakkaiden etuja...

Metsäkiinteistökauppa on taloudellisesti merkittävä oikeustoimi niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta. Vaikka metsäkiinteistön kauppakirja on tehtävä maakaaren 2:1 muotovaatimukset täyttäväksi, niin myyjän ja ostajan kannattaa tiedostaa, että maakaaren muotovaatimukset on tehty lähinnä kiinteistörekisterin ylläpitäjän vaatimuksia silmällä pitäen. Pelkästään minimivaatimuksin tehtyyn metsäkiinteistön kauppakirjaan ei kannata tyytyä. Metsäkiinteistön kauppakirja on erittäin tärkeä asiakirja:...

Metsävarallisuuden yhteisomistus on Suomessa hyvin yleistä. Kun metsää omistetaan yhdessä voidaan tehdä jako kuolinpesiin ja yhtymiin. Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolain 4§:n mukaista verotusyhtymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai hallinta. Ensinnäkin yhtymän verotus on edullisempi verrattuna kuolinpesään, koska jokavuotisessa metsäverotuksessa mahdollisesti syntyvät yhtymän tappiot siirtyvät jo samana verovuonna yhteisomistajan henkilökohtaisessa verotuksessa...

Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella laaditaan perukirja. Perukirja on asiakirja, jossa selvitetään kuolinpesän tila, eli luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat. Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä on vastuussa se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen, yleensä puoliso tai lapsi. Kopio perukirjasta sekä kopiot sen liitteistä on toimitettava yhtenä kappaleena Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta....

Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät tällöin perintönä. Useimmiten metsien siirtymistä perinnön kautta ei ole suunniteltu ja on suuri mahdollisuus, että perunkirjoituksen jälkeen perintömetsäasiat alkavat elämään omaa elämäänsä. Metsiä perintönä saaneiden tavoitteet ovat avainasemassa päätöksiä tehtäessä. Metsän arvon...

Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Näiden asioiden eteen kannattaa tehdä töitä! Miten toimivuus, taloudellisuus ja sopuisuus metsäperikunnissa saavutetaan? Metsät...

Perintönä saatu metsä tulee usein yhteisomistukseen. Perikunnassa on monta osakasta ja jokaisella on omat tavoitteensa metsäasioiden suhteen. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, vaikka perikunta voi olla jakamattomana käytännössä loputtoman kauan. Ajan kuluminen kuitenkin hankaloittaa tilannetta ja sisäkkäiset kuolinpesät asettavat haasteita esimerkiksi yksimielisyyden löytymiselle, jota metsäasioihinkin liittyvässä päätöksenteossa edellytetään. On...

Suomessa on yli 40 000 kuolinpesää, joissa on metsäomaisuutta. Perikuntaa ei ole tarkoitettu pysyväksi metsänomistusmuodoksi, mutta käytännössä se voi olla jakamattomana loputtomiin, mikä ei useimmiten ole perikunnan osakkaiden etujen mukaista. Perikunnan omistusjärjestelelyissä on tärkeä hallita metsäalan erityispiirteiden ja verotuksen vaikutus kokonaisuuteen. Halkomiselle on etsittävä vaihtoehtoja! Metsälakipuhelimessa olemme saaneet neuvoa metsää...