Mitä tarkoittaa metsätaloudellinen arvo, summa-arvo tai metsätilan markkinahinta? Metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen kertoo, että ”ison metsätilan markkinahinta voi olla jopa 100 000 euroa korkeampi kuin metsätila-arvion osoittama metsätaloudellinen arvo: tietämättömyys ja oikominen metsätilan myynnissä johtaa varmoihin tappioihin”. Summa-arvo = metsätilan puustonarvo + maapohjan arvo + taimikoiden arvo + mahdolliset...

Metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen kertoo kaksi yleisintä tapaa, joilla metsätilan myynti menee myyjän näkökulmasta varmasti pieleen. Metsätilan myyjä, älä siis kokeile näitä omassa metsätilakaupassasi! 1) Metsätila-arvion hankkimatta jättäminen. Maastokäynnin sisältämä metsätila-arvio on tärkeä osa onnistunutta metsätilan myyntiä. Metsätila-arviosta selviää metsätilan metsätaloudellinen arvo, mutta metsätilan markkinahinta voi olla kymmeniä prosentteja...

Metsää omistavia kuolinpesiä eli perikuntia on Suomessa kymmeniä tuhansia, niissä osakkaita lähes 200 000 ja niiden kautta omistetaan Suomen metsistä yli 10 prosenttia. Metsäperikuntien toimivuus, taloudelliset näkökulmat ja sopuisuuden säilyttäminen ovat asioita, joista hyötyvät perikuntien osakkaat. Olemme vuosien saatossa saaneet olla metsää omistavien perikuntien osakkaiden tukena edistämässä perikuntien osakkaiden etuja...

Metsätila-arvio tehdään yleisimmin summa-arvomenetelmällä: puuston arvon, maapohjan arvon, taimikoiden arvon ja mahdollisen odotusarvon summasta tehdään kokonaisarvon korjaus jolloin päästään ns. metsätaloudelliseen arvoon tai ns. käypään arvoon. Metsätilan markkinahinta voi olla kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin metsätaloudellinen arvo tai käypä arvo, josta metsätila-arviossa ei ole useimmiten mainintaa: alla asiaan liittyen neljä esimerkkiä...

Metsäkiinteistökauppa on taloudellisesti merkittävä oikeustoimi niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta. Vaikka metsäkiinteistön kauppakirja on tehtävä maakaaren 2:1 muotovaatimukset täyttäväksi, niin myyjän ja ostajan kannattaa tiedostaa, että maakaaren muotovaatimukset on tehty lähinnä kiinteistörekisterin ylläpitäjän vaatimuksia silmällä pitäen. Pelkästään minimivaatimuksin tehtyyn metsäkiinteistön kauppakirjaan ei kannata tyytyä. Metsäkiinteistön kauppakirja on erittäin tärkeä asiakirja:...

Metsätila-arvio tehdään yleisimmin ns. summa-arvomenetelmällä. Maapohjan, puuston ja taimikoiden arvot sekä mahdolliset kasvatusmetsien odotusarvot lasketaan yhteen, jolloin päästään summa-arvoon. Summa-arvosta tehdään kokonaisarvon korjaus, jolloin selviää metsätaloudellinen arvo, joka toisinaan mainitaan kokonaisarvoksi. Jos olet teettänyt metsätila-arvion ja harkitset metsätilan myyntiä niin huomaa, että metsätaloudellinen arvo ei ole markkinahinta! Ammattitaitoisen metsäkiinteistönvälittäjän oikein...

Metsätila-arvio tehdään yleisimmin summa-arvomenetelmällä: puuston arvon, maapohjan arvon, taimikoiden arvon ja mahdollisen odotusarvon summasta tehdään kokonaisarvon korjaus jolloin päästään ns. metsätaloudelliseen arvoon tai ns. käypään arvoon. Metsätilan markkinahinta voi olla kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin metsätaloudellinen arvo tai käypä arvo, josta metsätila-arviossa ei ole useimmiten mainintaa: alla asiaan liittyen neljä esimerkkiä...

Yleisimmin käytössä oleva menetelmä metsätilan metsätaloudellisen käyvän arvon määrityksessä on ns. summa-arvomenetelmä. Muita vähemmän käytettyjä metsätilan arvonmääritysmenetelmiä ovat mm. kauppa-arvomenetelmä, kustannusarvomenetelmä, hakkuumahtomenetelmä sekä tuottoarvomenetelmä. Summa-arvomenetelmässä selvitetään metsätilan omaisuusosat ja lasketaan ne yhteen. Metsikkökuvioittain yhteenlaskettavia omaisuusosia ovat maapohjan arvo, taimikoiden arvo ja puuston arvo sekä mahdollinen odotusarvon lisä. Summa-arvosta tehdään usein...

Metsätilakaupan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilakauppaa voi rasittaa laatu-, vallinta- tai oikeudellinen virhe. Onnistuneessa metsätilakaupassa tiedetään metsätilakaupan myyjän, ostajan, välittäjän ja asiantuntijapalveluntarjoajan vastuut ja velvollisuudet metsätilakauppaan liittyen. Metsätilakaupoissa ei kaikki mene aina oikein. Jos metsätilakauppaa rasittaa virhe on tärkeä tuntea maakaaren virhesääntelyn sisältö. Myös metsäalan termistön hallinta on lähes välttämätöntä. Mitä...

Metsät vaihtavat usein omistajaa perinnön kautta. Metsätilan sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa voidaan päätyä siihen, ettei tehdä mitään ja metsät siirtyvät tällöin perintönä. Useimmiten metsien siirtymistä perinnön kautta ei ole suunniteltu ja on suuri mahdollisuus, että perunkirjoituksen jälkeen perintömetsäasiat alkavat elämään omaa elämäänsä. Metsiä perintönä saaneiden tavoitteet ovat avainasemassa päätöksiä tehtäessä. Metsän arvon...