Toimivin metsänomistusmuoto on yhden henkilön metsänomistajuus. Tällöin yksi metsänomistaja päättää metsänomistajuuden tavoitteet ja tekee päätökset mitä metsässä tehdään tai ollaan tekemättä. Metsänomistusmuoto voi muuttua yhteisomistuksen muotoon esimerkiksi perinnön kautta. Metsätilan yhteisomistus syntyy myös silloin kun metsätilan ostaa kaksi tai useampi henkilö tai metsätila saadaan yhteisomistukseen lahjan kautta. Yhteinen metsänomistajuus sisältää...

” Jokainen metsäasioihin liittyvässä erimielisyydessä saavutettu sopu on merkittävä asia ja tehtävämme on toimia sovinnon mahdollistaja: tämän jälkeen kaikilla osapuolilla on sileämpi tie kuljettavanaan” kertoo valtakunnalliseen metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen. Metsäasiaan liittyvässä erimielisyydessä on monia näkökulmia. Metsäalan toimintaympäristön tunteminen edesauttaa sovun löytymistä. Konetöitä tehdään usein metsissä haastavissa olosuhteissa ja...

Metsätila-arvio on tärkeä asiakirja, josta selviää metsätilan niin sanottu metsätaloudellinen arvo. Metsätila-arvon määrittäminen on tarpeellista metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten perintötilanteissa, metsätilakaupoissa ja esimerkiksi metsän vakuusarvoa määritettäessä. Metsätila-arvion osoittama metsätaloudellinen arvo ei useinkaan ole sama arvo, mitä metsäkiinteistöstä markkinoilla maksetaan. Metsätaloudellisten arvojen lisäksi metsäkiinteistöllä voi olla myös muita arvoja. Metsätilan arvoa voidaan...