Toimeksianto metsälakimiehen kanssa päättyy usein otsikon mukaiseen tilanteeseen, erimielisyys on saatu ratkaistua sovinnollisesti: tämä on kaikkien edun mukaista! Metsälakipuhelimen kautta olemme saaneet edistää erilaisten metsäasioihin liittyvien erimielisyyksien sopuratkaisuja valtakunnallisesti. Asia lähtee liikkeelle usein niin, että metsälakipuhelimeen soittaa henkilö, jolla on metsäasioihin liittyvä haasteellinen tilanne . Kysymyksessä voi olla vaikka metsätilakauppaan...

Metsätilan omistusjärjestelyt ajankohtaistuvat metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten perintötilanteissa, metsätilakaupoissa ja metsätilan sukupolvenvaihdoksissa. Metsälakipuhelimesta voit nopeasti varmistaa metsän omistusjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä. Saat nopeasti vastauksen esimerkiksi metsätilan myyjän, ostajan, välittäjän sekä asiantuntijapalveluntarjoajan vastuista, velvollisuuksista ja oikeuksista metsätilakaupassa. Metsätilan myyjän näkökulmasta metsälakipuhelimen neuvontakustannukset metsätilakauppaa varten ja esimerkiksi kauppakirjan laadintakustannukset on mahdollista huomioida luovutusvoittoveron laskennassa...

Kiinteistönkauppaan liittyvistä asioista säädetään maakaaressa (540/1995). Maakaaressa säädetään mm. kauppakirjan muotovaatimuksista. Metsätilakaupan kohdalla on tärkeä huomata, että maakaaren virhesääntely koskee myös metsätilakauppaa. Metsätilakaupan virhekysymystenhallinta on erittäin tärkeässä asemassa onnistuneessa metsätilakaupassa. Mikäli tarvit laadukkaan metsätilan kauppakirjan niin laita viestillä meille tarjouspyyntö metsätilan kauppakirjasta TÄSTÄ. Laadimme metsätilan kauppakirjoja koko Suomen alueelle ja...

Metsätilakaupassa ostajalla on ennakkotarkastusvelvollisuus, josta säädetään maakaaressa. Ennakkotarkastusvelvollisuudesta voidaan käyttää myös nimitystä ostajan selonottovelvollisuus. Maakaaren mukaan ”ostaja ei saa laatuvirheenä vedota seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kaupan tekemistä”. Tämä ns. ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus rajoittaa myyjän vastuuta metsätilaa rasittavista laatuvirheistä. Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuden laajuus ja se, mitä ostajan tulee selvittää...

Toimivin metsänomistusmuoto on yhden henkilön metsänomistajuus. Tällöin yksi metsänomistaja päättää metsänomistajuuden tavoitteet ja tekee päätökset mitä metsässä tehdään tai ollaan tekemättä. Metsänomistusmuoto voi muuttua yhteisomistuksen muotoon esimerkiksi perinnön kautta. Metsätilan yhteisomistus syntyy myös silloin kun metsätilan ostaa kaksi tai useampi henkilö tai metsätila saadaan yhteisomistukseen lahjan kautta. Yhteinen metsänomistajuus sisältää...

Metsätilan virheestä säädetään maakaaressa. Metsätilan virhe jakaantuu kolmeen virhekokonaisuuteen: laatuvirheeseen, vallintavirheeseen sekä oikeudelliseen virheeseen. Onnistuneessa metsätilakaupassa metsätilakaupan virheet tunnistetaan ja vältetään etukäteen. Mikäli metsätilakauppaa rasittaa virhe tulee virheestä ostajalle aiheutunut vahinko pystyä oikaisemaan. Ensisijainen vaihtoehto virheen oikaisuun on myyjän ja ostajan sekä asiaan mahdollisesti liittyvän metsäkiinteistönvälittäjän tai asiantuntijapalveluntarjoajan välinen sovinnollinen...

Metsätilakaupan kohteena voi olla esimerkiksi määräosa kiinteistöstä, määräala tai kokonainen kiinteistö. Metsätilan kauppakirjalle on tietyt muotovaatimukset, näistä on säädetty maakaaressa. Jotta ostajan ja myyjän yhteinen tahto saadaan metsätilan kauppakirjaan mahdollisimman hyvin pitää tietää pakollisten muotovaatimusten lisäksi ostajan, myyjän ja kiinteistönvälittäjän sekä asiantuntijapalvelutarjoajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet metsätilakaupassa. Pienillä etukäteisvarmistuksilla voidaan...

Ehkä yleisimpiä puukaupan yhteydessä syntyviä haasteellisia tilanteita on se, että kannot on jääneet liian pitkäksi. Metsänomistajan ja metsäyhtiön näkökulmasta on tärkeää, että poistettavat puut katkotaan lyhyeen kantoon. Tyvessä on paljon litroja ja usein juuri arvokasta tukkipuuta on väärin jättää kantoihin. Lisäksi pitkät kannot vaikeuttavat metsässä kulkua ja ovat silmäänkin epämiellyttävän...

Vuodesta 2017 alkaen perintö- tai lahjaverotuksen oikaisuvaatimuksen voi tehdä 3 vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä aiemman 5 vuojen sijaan. Muutos on tärkeä huomioida esimerkiksi perunkirjoituksessa tehtävässä metsävarallisuuden arvon määrityksessä. Verovuodella tarkoitetaan perintöverotuksessa perinnönjättäjän kuolinvuotta ja lahjaverotuksessa lahjan saantivuotta. Perintö- ja lahjaverotukseen voi hakea muutosta verovelvollinen, eli perinnön tai lahjan saaja. Perintönä saaduista...

Metsälakipuhelimen kautta kommentoimme metsätilan kauppakirjoja koko Suomeen. Meille on tärkeää, että mahdolisimman moni metsätilakauppa Suomessa tehdään onnistuneesti. Voit soittaa metsätilan kauppakirjan kommentointiin liittyen metsälakipuhelimeen tai laittaa viestillä tarjouspyynnön metsätilan kauppakirjan kommentoinnista TÄSTÄ. Huom! Metsätilan kauppakirjan kommentointikustannukset metsätilan myyntiä varten on mahdollista vähentää suoraan metsätilakaupasta johtuvina kustannuksina luovutusvoittoveron laskannassa silloin kun...