Puukauppa tehdään yleisimmin pystykauppana, jossa myyjä luovuttaa hakkuuoikeuden tietyllä rajatulla alueella olevaan puustoon. Ostaja korjaa ja kuljettaa puut hakkuualueelta omalla kustannuksellaan. Puukaupalla on vaikutuksia laajalle metsäalan toimijakenttään. Puukauppa tehdään hakkuusopimuksella, jonka solmivat puun myyjä ja ostaja. Puukauppaan liittyviin tahoihin, joiden vastuisiin ja velvollisuuksiin puukaupalla on vaikutusta kuuluvat voivat kuulua mm....

Toimivin metsänomistusmuoto on yhden henkilön metsänomistajuus. Tällöin yksi metsänomistaja päättää metsänomistajuuden tavoitteet ja tekee päätökset mitä metsässä tehdään tai ollaan tekemättä. Metsänomistusmuoto voi muuttua yhteisomistuksen muotoon esimerkiksi perinnön kautta. Metsätilan yhteisomistus syntyy myös silloin kun metsätilan ostaa kaksi tai useampi henkilö tai metsätila saadaan yhteisomistukseen lahjan kautta. Yhteinen metsänomistajuus sisältää...

Perintöriidat ja perintömetsiin liittyvät riidat ovat yleisiä Suomessa. Oikeilla toimenpiteillä perintömetsiin liittyviä riitoja saadaan kuitenkin vähennettyä ja löydettyä perikunnan osakkaille mahdollisimman hyviä ratkaisuja. Metsäasiat ovat tuntemattomia usein perintömetsän saajille. Jos perikunnassa on metsävarallisuutta, on perukirjoituksen suorittajan hyvä hallita metsävarallisuuden tuomat erityispiirteet. Tärkeää on, että perikunnan jäsenille saadaan jo tässä vaiheessa...

Metsänhakkuussa voi sattua monenlaisia metsänomistajan ja metsän kannalta haitallisia vahinkoja. Puuston hakkuu ja lähi- ja kaukokuljetus suoritetaan suurilla koneilla ja töitä tehdään haastavissa oloissa. Vahinkotilanteessa riippumattoman ja ulkopuolisen metsä- ja lakialan asiantuntijan ohjeiden avulla vältytään turhalta riitelyltä ja asiaan saadaan ratkaisu. Metsänhakkuussa erimielisyys voi liittyä mm. korjuujälkeen, kuten jäävän puuston...

Ehkä yleisimpiä puukaupan yhteydessä syntyviä haasteellisia tilanteita on se, että kannot on jääneet liian pitkäksi. Metsänomistajan ja metsäyhtiön näkökulmasta on tärkeää, että poistettavat puut katkotaan lyhyeen kantoon. Tyvessä on paljon litroja ja usein juuri arvokasta tukkipuuta on väärin jättää kantoihin. Lisäksi pitkät kannot vaikeuttavat metsässä kulkua ja ovat silmäänkin epämiellyttävän...

Metsäasioissakin on mahdollista ajautua erimielisyyksiin. Usein erimielisyyteen liittyy monia tahoja, joiden kaikkien näkökulma pitää pystyä ymmärtämään: metsälakipuhelimessa ymmärrämme metsänomistajan kieltä, metsäammattilaisen kieltä, koneyrittäjän kieltä ja lakimiesten kieltä ja pystymme autamaan! Puukaupassa, taimikonhoidossa ja kaikissa metsäasioihin liittyvissä töissä ja palveluissa pyritään toimimaan huolellisesti ja siten kuin metsänomistajan tai muun yhteityökumppanin kanssa...

” Jokainen metsäasioihin liittyvässä erimielisyydessä saavutettu sopu on merkittävä asia ja tehtävämme on toimia sovinnon mahdollistaja: tämän jälkeen kaikilla osapuolilla on sileämpi tie kuljettavanaan” kertoo valtakunnalliseen metsälakipuhelimeen vastaava metsälakimies Tuomo Liikanen. Metsäasiaan liittyvässä erimielisyydessä on monia näkökulmia. Metsäalan toimintaympäristön tunteminen edesauttaa sovun löytymistä. Konetöitä tehdään usein metsissä haastavissa olosuhteissa ja...

Metsänomistajuuden tavoitteet asetetaan metsänomistajuuden taitekohdissa, kuten hiljalleen perintötilanteen jälkeen tai muun omistusjärjestelyn yhteydessä. Tavoitteiden asettamisen jälkeen onkin aika määrittää keinot tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä. Kun metsä tulee perintönä mietitään ensin peruskysymyksiä, kuten halutaanko yhteisomista vai ei. Jos tavoitteena on yhteisomistus valitaan ne keinot joilla yhteisomistus saadaan toimivaksi: – selvitys perikunnan eri...

Perikunta metsien omistusmuotona asettaa omat haasteet metsänomistamiseen ja käyttämiseen liittyen. Perikuntaomistuksella ei aina voida saavuttaa erilaisia tavoitteita, joita perikunnan osakkaat metsänomistajuudelleen asettavat. Perikunnan metsät saadaan jaettua. Yksikin perikunnan osakas voi hakea pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä kuolinpesään suorittamaan perinnönjaon. Pesänjakajaksi määrätään usein aivan tavallinen lakimies tai asianajaja, jolla ei välttämättä ole...

Metsän omistusjärjestelyissä on tärkeää tietää mikä on metsän arvo. Metsätilan arvo pitää olla tiedossa esimerkiksi metsätilakauppaa ja muita omistusjärjestelyitä varten. Mikäli metsän ja metsäkiinteistön arvoa ei tiedetä ja omistusjärjestelyitä tehdään puutteellisilla tiedoilla niin joku asian osapuolista todennäköisesti kärsii taloudellista vahinkoa! Mistä löydän arvon metsätilalleni? Perinteisesti metsätilan arvo on määritetty summa-arvomenetelmän...