Ennen hakkuuta tehdään usein arvio siitä, mitä puutavaralajeja hakkuussa kertyy ja millaisia määriä. Voidaan puhua leimikkosuunnitelmasta tai puunmyyntisuunnitelmasta. Tällöin leimikko myös merkitään nauhoituksella maastoon.
Usein leimikkosuunnitelmia markkinoidaan metsänomistajille ilmaisena. Puunmyyntisuunnitelman tarkoituksena onkin se, että sen jälkeen metsänomistajalle voidaan myydä muita puukauppaan liittyviä palveluita, kuten valtakirjakauppa korjuupalveluineen sekä metsänuudistamisen palvelut.
Leimikko kilpailutetaan puunmyynti- tai leimikkosuunnitelman perusteella, joista löytyvät mm. arvio hakattavan puuston määrästä. Ostaja käy myös tutustumassa maastossa kilpailutettavaan kohteeseen tarpeen mukaan. Hakkuun jälkeen voi osoittautua, että hakkuussa ei kerrykään niin paljon puuta kuin mitä ennen hakkuuta arvioitiin. Heittoa voi olla myös kuitu- ja tukkikertymissä. Näillä asioilla on suuri merkitys metsänomistajan puukauppatulon kannalta.
Ennen puukauppaa tehtävät arviot sisältävät aina tiettyjä poikkeuksia todellisista määristä. Hakkuun jälkeen myyjä saa mittaustuloksen osoittavan mittaustodistuksen. Mittaustodistuksen saamisen jälkeen puunmyyjä voi valittaa seitsemän päivän aikana, mikäli on tyytymätön mittaukseen. Hakkuusopimuksen mukaisen apteerauksen eli puuston katkonnan tukiksi ja kuiduksi voi varmistaa hakkuukoneen mittaustietokoneesta saatavista puutavaralajilistoista.
Metsänomistajan kannalta on tärkeää, että leimaussuunnitelmat ja hakkuut tehdään huolellisesti hyvää metsäammattilaistapaa noudattaen, jolloin hankalilta tilanteista vältytään ennakolta. Metsälakipuhelin neuvoo, miten puukauppaan liittyvissä hankalissa tilanteissa on järkevintä toimia.
