Metsätilan sukupolvenvaihdos ajankohtaistuu usein verkkaisesti. Metsänomistajaksi tullaan monesti perinnön kautta, jolloin perilliset ovat varttuneessa iässä. Metsänomistajien keski-ikä on n. 60 vuoden tuntumassa. Metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvät ajatukset ovat varmasti monella ikääntyvällä metsänomistajalla mielessä ja vastaavasti asia mietityttää tulevia uusia metsänomistajia.
Jos metsänomistus alkaa tuntua taakalta on korkea aika alkaa suunnittelemaan metsätilan sukupolvenvaihdosta. Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun liittyy monia tavoitteita, niin luopuvan kuin uuden metsänomistajan näkökulmasta. Luopuvan metsänomistajan pitää miettiä ne tavoitteet, jotka metsätilan sukupolvenvaihdoksen tulee täyttää. Jatkavan metsänomistajan tavoitteet ovat samoin avainasemassa metsätilan sukupolvenvaihdoksessa.
Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa taloudelliset ja verotukselliset näkökohdat ovat kysymyksiä herättävä kokonaisuus. Metsäasioihin liittyy myös paljon tunnepitoisia kysymyksiä, siitä miten metsäasiat on suvussa hoidettu ennen ja miten ne pitää hoitaa tulevaisuudessa. Olennaista on, että sukupolvenvaihdoksessa pystytään tämäkin puoli hallitsemaan ja saavuttamaan metsäomaisuudesta luopuvan ja uuden metsänomistajan tavoitteet unohtamatta sisaruksien tasapuolisuuden kohtelun vaatimusta.
Metsätilan sukupolvenvaihdos edellyttää tietysti innokkaan jatkakan tai jatkajien löytymistä. Ellei metsänomistajalla ole perilllisiä tai perilliset eivät halua ottaa metsäasioita hoitoon niin hyvä vaihtoehto on luopua tilasta myynnin kautta.
